Miten voi olla elämä näin tylsää? Ei siis mitään elämää työn ja opiskelun ohella. Siltä ainakin nyt tuntuu. No joo, olin mä viikonloppuna elokuvissa ja väitösjuhlissakin, mutta sen jälkeen oon vaan ollu töissä ja lukenu iltasin tenttiin. Nyt tympii. Kyllä mun mielenterveys vaatii, että saan joka päivä näpertää jotain pientä. Huoh. Olipahan taas varsinainen valitus alkuun.

Hääaskarteluja sain kuitenkin hitusen liikahtamaan sunnuntaina ja maanantaina. Tein harjoitusversion paikkakortista ja onnistu aika hyvin. Ei se mikään erityisen hieno ole, mutta toimiva, eikä siinä varsinaisesti mitään vikaakaan ole. Kirjotin siihen jo nimenkin. Eli, nyt sulla, Eeva, on paikkakortti olemassa. Ootkin ainut, jonka varmuudella tiedän häihin tulevan =).

Hieman suunnittelin jo "hääkarkkejakin". Meille ei varsinaisia karkkeja tule, vaan tarkotus on väsätä kaikille kotitekoiset heijastimet. Sopii tähän talven pimeyteen. Yhden heijastimen jo kursin kasaan. Hankalaa hommaa. Vielä noin 50 tekemättä. Toivottavasti on jonkun verran aikaa viikonloppuna, että saadaan lisää tehtyä. Onneksi on olemassa maailman paras kaaso, joka ei ainakaan tähän mennessä ole järjettömiä projekteja kaihtanut (muistuupi mieleen meiän olohuoneen verhojen ompelu...).